Skinny versus Fat

personal,5 January 2015

I am usually not the type to get provoked by comments here on the blog. I love that so many people follow my updates and visit my page but it’s important to remember that even though I share bits and pieces about myself with you, you remain strangers to me. This is why I don’t let myself get upset over negative comments even though those are extremely rare.

I am not bringing this subject up because of negative comments (because I love when you comment and I see t more as a discussion than anything else) but I thought it would be a great opportunity for me to share my way of thinking when it comes to weight and body image.

It all started when I posted this post about my style inspiration Anine Bing. Some of you got upset over her weight and even said that one can’t be as skinny as her if on a balanced and healthy diet. I think it’s a brave and quite stupid thing to say, because that clearly isn’t true.

Some people are skinny some are fat. Having a few extra kilos won’t nesceserely make a person unhealthy and neither will a few kilos less. We are all different and many things have an impact on weight, form and shape. Metabolism, genes, habits, diet and lifestyle all play a role in our weight and bodies.

I am not going to start a discussion about how wrong I think it is to bully thin people when it nowadays  against all rules to even use the word fat. Overweight is a huge problem and a health issue that is the reason to so many diseases and health issues that actually kill people. Why is it good to promote overweight but shameful to be the same amount underweight? Because admiring extremely underweight people might lead to eating disorders like anorexia, bulimia and orthorexia. Binge eating and over eating are also eating disorders just to make things clear, and I don’t think that anyone with an eating disorder is happy they suffer from it. Of course I agree that it is very alarming, unhealthy and scary that we still see so many extremely thin models, actresses, celebrities and other public figures around us, but we are all guilty for that and it’s a different discussion.

I am just so sick of staring at peoples weight and making assumptions and judging them based on how they look. A person with an eating disorder is  sick. Is that person then not allowed to be anything else than the disorder he/she suffer from? Would you say that a person who has cancer is a bad role model for their children and other people around them by having a blog about fashion? Seriously, isn’t it time to start treating physical illness and mental illness equal, and stop making assumptions about people based on absolutely nothing?

I am not saying that this particular blogger suffer from an eating disorder because that is impossible and completely irrelevant to tell from looking at her pictures. To me she seems like a healthy, happy, beautiful woman who follow her dreams and is a great mother to her children. I concentrate on the fact that she inspires me by the way she dresses and with her designs, not on her weight or if she suffers from any kind of illness. We all decide what we want to share in social media and we are free to choose the bits and pieces we want to give and what we want to keep for ourselves. I prefer to focus on the black on white instead of reading between the lines and making assumptions.

 

aaaa
Picture by Vilma Peltonen

18 Comments

  • Hear that! Kävin lukemassa niitä kommentteja liittyen siihen Anine Bing postaukseen ja huh…Joku oikeesti on sitä mieltä, että kukaan ei voi olla luonnostaan hoikka? Saisi tulla viettämään viikon mun kanssa niin sitten voisi olla, että mielipide muuttuisi! ;)

  • Fee-

    Minä en myöskään ymmärrä, miksi ihmiset tuomitsevat aina ulkonäön perusteella. Lisäksi painon vaihtelut yleensä aiheuttavat hyvin suurta keskustelua ja juoruilua.. Itse en ole koskaan ollut laiha, lähinnä semmoinen normaalipainoinen ja vähän siitä yli toisinaan. Olen hyvin isorintainen ollut aina, enkä ymmärrä, miten törkeitä ihmiset joskus ovatkaan. Jos käytän kroppaa myötäileviä vaatteita, saan arvosteluja (jopa vierailta!) siitä, että olen hankkinut silikonirinnat tai siitä, että “pitääpä nyt esitellä” – enkä koskaan käytä liian paljastavia vaatteita. Nämä kommentit pelkästään siitä, jos vaate on vähänkään tyköistyvä. Lisäksi saan aina kommenttia, että “olisit nyt tyytyväinen, kun on isot rinnat, kaikkihan sellaiset haluaa” (ei halua..)

    Sen takia olen ruvennut käyttämään löysempiä yläosia, jolloin vyötäröni katoaa ja näytän paljon suuremmalta kuin olenkaan. Sitten alkaa “oletko lihonut” tai “jaaha, nyt on jäänyt parit lenkit välistä” .. Pahin oli, kun entinen työnantaja (todella törkeä ihminen muutenkin) kommentoi, että kuntoni on huono ja pitäisi ruveta lenkkeilemään. Teki mieli haastaa hänet parin päivän vaellukselle.. Olisi jäänyt kyllä aika pahasti jälkeen!

    Oikeasti kärsin niska- ja hartiaseudun kovista säryistä rintojen takia. Olen miettinyt rintojen pienennysleikkausta, mutta pelkään kipua, neuloja, leikkausta .. Oikeasti käyn joka päivä lenkillä ja olen varmasti perusterveempi kun keskiverto samanikäinen. Syön terveellisesti ja monipuolisesti, eikä missään veriarvoissa tms ole ollut koskaan mitään vikaa. Kipeänäkin olen todella harvoin.

    Mielestäni minulla on hyvä itsetunto, mutta kyllä se usein saa koviakin kolauksia. On niin julmaa heittää kommentteja, jotka eivät edes perustu mihinkään faktatietoon… Yksi ystäväni on sen mallinen, että vatsa näyttää helposti siltä, että hän olisi raskaana. Hän saa usein kommentteja “raskaudestaan”, vaikka oikeasti hän ei todennäköisesti voi saada koskaan lapsia, vaikka haluaisi kovasti .. Voin vaan kuvitella, miten kovasti ne kommentit sattuvat!

  • healthy & happy

    I do understand the comments before… Unfortunately she doesn’t look healthy. There’s a line between being thin and looking very weak. No one said you can’t be thin by eating healthily. The opposite, if you eat healthily (no eating disorder or cutting out foods for no reason etc) you look healthier. You have some fats in your body, hormones work balanced etc. I used to be extremely thin for years and ate so much etc. Now by eating more healthily, using a lot of healthy fats etc, I’m normal weight (BMI) and feel much more energetic. I believe it’s possible for everyone, whether you WANT to gain weight is another thing. I think the aim was the same for all, to prevent young girls looking at that figure and go on a diet because they look up to her.

  • Riina

    Olen samaa mieltä edellisen kommentin kirjoittavan kanssa, että valitetavasti nainen ei näytä terveeltä!! Ero on valtava laihalla ja sairaalloisen laihalla, sama koskee myös ylipainoa!! Olisin TODELLA huolissani, jos oma äitini näyttäisi noin laihalta!!

  • Thank you Sofia for writing about this topic, I agree with what you are saying. I have several close friends that are thin, I have known them for years and they have always been like they are now. One of them is my best friend and I have known her for over 20 years. None of them are weak or sick, quite the contrary. They are live a very active life, two of them have children to keep them busy and they also do sports, meet friends… all the normal things that people do. I also have a friend that has always (I have known her for almost 20 years also) been overweight but that has not stopped her for doing anything. She too has children and she does all kinds of sports, travels etc.

    I myself am something between, what is considered normal weight. But… I am the only one that has been truly sick, I had cancer. This was already years ago and I am ok now. But the point that I wanted to make is that even when I was sick and had to go through 8 months of chemotherapy and 1 of radiation treatment, I didn’t look sick. If I had not lost all my eye lashes and eye browns people would not have noticed anything (hair lost I could have covered with a wig or a hat). So you really can’t say anything about persons health solely based on they look and weight.

    It is good to take care of each other (and if someone close to you is not feeling ok then you definitely should act) but commenting about someone’s weight is often something else, only a way to put down people so that you could feel better about yourself. And that is just sad and wrong.

  • iduska

    Hyvä kirjoitus ja hyvin tärkeä aihe. Tämä taitaa olla ensimmäinen kommenttini, vaikka blogisi on yksi lemppareistani.
    Ihanaa uutta vuotta sinne!

  • Lisa

    I would say this is a pretty controversial issue. Of course there are many too skinny models or other celebrities on this world and what they do is not always healthy, but as you can see on Päivi’s example, she may have looked as the healthiest of her friends, but she wasn’t. Another example is my sister. She’s very skinny too, but I can tell you she lives a very active and healthy life and generally she eats way more than I do and I’m not considered as that skinny. But still she is! Or I also have a friend who would like to have some more kilos on, but no matter what she does or what she eats, she just doesn’t get those extra kilos. So I would say as long as we don’t know the person or what’s going on behind the scenes, we can and must not judge the situation. Moreover the blog is about fashion and not judging other people.

  • SN

    Haeppa Anine Bingiä Googlen kuvahaussa, niin huomaat, että kyseinen henkilö on laihtunut vasta ”vanhemmalla” iällä. Nuorempana hän on ollut täysin normaalipainoisen näköinen. Hän ei siis ole noin laiha “luonnostaan” – kukaan ei ole. Minulle Aninen painolla ei ole metkitystä, mutta kommentoin siksi, koska puolustuspuheessasi annoit sen vaikutelman, että Anine olisi luonnostaan näin laiha… Kyllä hänen ulkonäkönsä on liiallisen laihdutuksen tulosta!

    • Sofia Ruutu

      En tiedä syytä häneen painoon eikä se kuulu minulle mutta hän on itse kirjoittanut että laihtui valtavasti imetyksen aikana ja ettei itsekään viihdy liian laihana. Me emme tiedä hänen tarinaa eikä hänen tarvitse tai pidäkään kertoa tai puolustella omaa vartaloa ja sitä että hän pitää blogia. Siksi on minusta tylsää että tuomitsemme koska emme tiedä hänestä juuri mitään :).

  • celina

    I don’t think it’s judgemental to raise awareness in health. Bloggers choose to be in public and they should also carry responsibility to act as role models for (often young women) their readers. You can’t generalize but unfortunately many people in the public still feel the need to be as thin as models, especially if they deal with fashion. Many do have some problems with their eating too and this is based on their own stories in their blogs for example. Evenresearch shows that eating disorders are more and more common. Everything publicized online will affect someone’s view of the world and what is normal, beautiful and worth dreaming of.

  • HannaLe

    Mä mietin tuon postauksen kommenttien jälkeen, että JOS kyseisellä henkilöllä olisikin syömishäiriö tai joku muu sairaus (en siis väitä että olisi, koska en henkilöä tunne), niin eikö häntä silti voisi ihailla esim tyylin suhteen? Syömishäiriö on tauti jota harva on halunnut, eikä siitä parantuminen ole helppoa. Mutta eikö ihmisen teot ja esimerkiksi tyylitaju ole kuitenkin erillinen asia kuin hänen mahdollinen sairautensa? Kyllä niitä mielestäni voi ihailla, vaikkei itse sairautta mitenkään ihannoisi. Harva meistä haluaa esimerkiksi syöpää, mutta kyllä syöpään sairastunut on paljon muutakin kuin sairautensa, ja hänen tekojaan voi ja saa kuitenkin ihailla. Ihan samaan tapaan anoreksia on vakava sairaus, ja tavallaan se on aika epäreilua, jos anorektikkoa ei sairautensa takia saisi missään asiassa ihailla. Mulla on esim lapsesta asti anoreksiaa sairastanut tuttava, ja kyllä mä ihailen hänen ystävällisyyttään ja jaksamista toimia esim vapaa-ehtoistoiminnassa Syömishäiriöliitossa.

  • Maija

    Kommentoimatta em. bloggaria, on pakko korjata yksi fakta. Ei imettäminen ole mikään sairaus joka kuivattaa naisen kehosta kaiken energian. Moneen kertaan olen lukenut että imetyksen aiheuttaman energiavajauksen voi kattaa syömällä muutaman juustovoileivän lisää. Tuskin kukaan laihtuu tahtomattaan merkittävästi ainoastaan imetyksen takia. Ainakaan kukaan tuttavapiirissäni ei ole kokenut tälläistä. On jokaisen omalla vastuulla syödä riittävästi jos ei halua laihtua…

    • Kaisa

      Täällä ilmoittautuu yksi imettämisen “näivettämä” nainen. Ennen raskautta painoin pitkään 57-59kg, viimeisillään raskaana 72kg. Kaksi kuukautta synnyttämisen jälkeen täysimettäessä paino lähestyi uhkaavasti 50kg rajaa… Eli -22kg kahdessa kuukaudessa, aika hurjaa. Söin tavallista kotiruokaa reiluin määrin, eikä laihtuminen ollut toivottua eikä suotavaa. Itketti katsoa peiliin ilman vaatteita kun kaikki naiselliset muodot olivat lähteneet ja näytin lähinnä esimurrosikäiseltä pojalta. Läheiset huolestuivat ja äitini yritti jo taivuttaa minut lopettamaan imetyksen. En halunnut lopettaa, joten aloin syödä epäterveellisemmin, tankkasin jätskiä ja suklaata yms. vaikka tietenkin se vaikuttaa myös maidon koostumukseen. Totuin kuitenkin nopeasti uuteen kroppaani, ja alun itkujen jälkeen koin itseni kuitenkinj onkin ajan kuluttua tyytyväiseksi uudessa ulkomuodossani. Nyt olen saanut jo toisen lapsenkin, ja sama toistui hänen kohdallaan, vaikka ei sentään ihan yhtä dramaattisesti. Nyt olen painanut jo reilun vuoden 52kg vaikken enää imetäkään, enkä näköjään enää palaa siihen entiseen 57-59kg painooni, luulen että tähän vaikuttaa ehkäisymuodon vaihtuminen.

      Kyllä monet laihtuu hurjan nopeasti nimenomaan imetyksellä, ja toisilla se ei tunnu vaikuttavan mitenkään. Kai se on sitten yksilöllistä, miten asian kanssa käy. Mutta ei todellakaan pidä paikkaansa ettei imettämällä tahtomattaan laihtuisi, kyllä niin todellakin voi käydä kenelle vaan.

  • Heli

    Syömishairiötä ei voi verrata muihin sairauksiin. Ei kukaan voi sairastua esim. syöpään katsomalla tarpeeksi kuvia netissä. Anoreksiaan voi. Anorektikot nimenomaan ihannoivat laihuutta ja jopa kilpailevat siitä. Siksi olisi toivottavaa että bloggarit muiden mediassa esiintyvien tapaan kantaisivat vastuun siitä miten oma julkisuus voi vaikuttaa muihin.

  • Maria

    Mielenkiintoinen keskustelu. Anorektinen laihuus/laihuus/pyöreys/lihavuus/sairaalloinen lihavuus, kyllä mielestäni niistä pitää voida puhua avoimesti myös vuonna 2015, ehkäpä se avoimuus kaikkiin suuntiin karistaisi pois tabun aiheesta ylipäänsä. Itse olen aina ollut hyvin hoikka, välillä olen ollut anorektisen laiha. Aineenvaihduntani on vilkas, imetys poistaa kiloja, juoksen päivät kolmen lapseni perässä, mutta kyllä se vain niin on että syömällä sitä painoa saa. Huippu-urheilija (esim. hiihtäjä, kaksi treeniä päivässä) pystyy kalorikulutuksellaan syömään Ihan Mitä Vain. Jos minä söisin suklaalevyn päivässä, painoni nousisi varmasti. Mutta haluanko sitä? Se on sitten toinen asia.

    Ymmärrän Sofian pointin siitä, että jos tämä kyseisen blogin pitäjä olisi ylipainoinen, asiasta ei mainittaisi tai sitten se olisi tyyliin “kylläpä pari lisäkiloa pukee naista kauniisti” tai tyyliin “upea, rohkea pyöreä nainen”. Naisen ollessa silmälle liian laiha (juu, minustakin) tähän on ok kommentoida huolestuneeseen ja negatiiviseen sävyyn. Molemmissa tapauksissa on kuitenkin omat terveysriskinsä, on sitten ylipainoa tai alipainoa. Mutta tämä ei taasen poista tyylitajua tahi tyylitajuttomuutta ja arvostusta toista ihmistä kohtaan.

    Kuten tässä on tullut moneen otteeseen ilmi, blogin pitäjät kertovat itsestään juuri sen mitä haluavat ja lukijat muodostavat mielipiteensä, käsityksensä ja olettamuksensa sen pohjalta. On mielestäni arveluttavaa tuntematta henkilöä vetää mitään johtopäätöksiä esim. henkilön äitiydestä/suhteestaan lapsiin/mieheen/ruokaan/elämään pelkän blogin perusteella. Blogistit kertovat sen mitä haluavat ja heillä on siihen oikeus. Suodattimen käyttö suuntaan ja toiseen lienee kuitenkin suotavaa ja muistettavaa. :)

  • I think we all understand that anorexia is a serious and potentially life threatening illness. Still, in my opinion, it is unfair to claim that someone is promoting weight-loss, thinness or anorexia just by being thin. We don’t know why she is how she is and, in the end, it really is not none of our business. As long as she is doing anything (by writing, commenting etc.) to encourage other people to unhealthy habits e.g. skipping meals, trying to be as thin as possible etc. she is just being who she is… and although other people may not accept her as she is (very thin), she is not doing anything wrong.

    I realize that young girls are vulnerable to influences. But, as long as these girls are not grounded and have any online access it is totally impossible to prevent them finding pictures of extremely thin girls and women (and I am not talking about common fashion/lifestyle blogs now but totally different sites). Anorexia and other eating disorders are mental issues, over or under eating are only symptoms. If you are feeling good about yourself and your life you have no need to try to control or “fix”everything with food.

    The most important role models are parents (who also are the ones who are ultimately responsible for raising their children so that they have high self-esteem), relatives, other close adults, friends etc. in other words, people that are truly close to you… for example, if you see your mother constantly commenting and being unhappy about her (or your) weight then you are more likely to grow up thinking that weight is the measure of good. (I don’t think that parents intentionally harm their children but that can still happen if they don’t pay attention).

  • Sini

    Täällä myös 32-vuotias 3 lapsen äiti, jonka paino ennen raskauksia oli n. 57kg ja olin täysin normaalipainoinen. Jokaisen raskauden alussa laihduin n. 5kg pahoinvoinnin vuoksi ja sen jälkeen sain riesakseni raskausdiabeteksen, jonka vuoksi aiemmin nauttimani herkut jäivät pannaan. En siis saanut kiloja juuri lainkaan raskauksieni aikana ja synnäriltä lähtiessäni painoin joka kerta n. 50kg. Imettäessä sain todella syödä paljon (oikeaa ruokaa useita kertoja päivässä, trust me, tykkään isoista annoksista!) ja lisäksi herkkuja mielin määrin, ja siitä huolimatta olin todella kuihtuneen näköinen. Äitini oli todella huolissaan minusta, koska joskus nuoruusaikoina on tullut pelleiltyä syömisten kanssa…en kuitenkaan voinut painolleni mitään. En tiedä muuttuiko metaboliani jotenkin kolmen raskauden ja imetyksen myötä, mutta nykyisin normaalilla syömisellä (siis oikeaa kotiruokaa, n. 5 kertaa päivässä + herkuttelua (yleensä pari kertaa viikossa kahviloissa kakkua / leivoksia / iso karkkipussi) painoni on vakiintunut 53kg. Vai kuluttaako sitten lasten kanssa puuhastelu noiden kilojen verran. Nykyisin kuitenkin syön huomattavasti terveellisemmin kuin ennen lapsia, ja tällä tarkoitan siis sitä, että ennen en syönyt koskaan aamupalaa enkä juuri lounastakaan ja ilta-ateriani koostui pakastepizzasta ja karkkipussista. Nykyisin en voisi kuvitellakaan aloittavani päivää ilman aamiaista ja tulen todella kärttyiseksi, ellen syö säännöllisesti. Siitä pitävät huolen myös lapseni, joiden kanssa pyrin syömään yhtäaikaa :)

Leave a Reply to Maija Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.