Monday blues
Let’s be completely honest, the weather has been crappy for the past few days and my state of mind matches it perfectly. I am more tired than ever (!) and being alone with a baby who has decided to get up before 4 am lately, doesn’t make it any better. Being a mother is bigger and better then life itself but oh how I miss those teenage years when I could sleep until 2 pm! The sleep quality and depth I had when I was younger was something I know I’ll never experience again. I always say that I don’t have any regrets or things I’d change in my life but now I’d probably tell my 16 year old self to keep on snoozing.
I have now tried every single method (exempt for letting her cry for long) to get Greta to sleep better but nothing seems to help and she still wakes up with 10-30 minute intervals :/. I know I’ve asked you before but please share all of your great advice, tips and experiences! She is probably going through another phase in her development as well because she also wants to be carried by me all through out the day. Well thank Goodness she’s so cute and my favorite person on earth because I wouldn’t put up with this with anyone else ;).
This picture below is from an amazing “autumn fairy” shoot last Saturday. It was freezing cold but the leaves were so colorful and incredibly beautiful and I felt so much at peace when I got to lay there in a sea of autumn leaves. I haven’t been able to go for my everyday walks for the past few days and I immediately feel the lack of fresh air and exercise in both my mind and body. I’ll try to get back on track tomorrow!
I’m sorry to start this week of by complaining. I’m sure everything will feel better in a few days :).
Love <3
Picture by Natali Karppinen
27 Comments
Hello Sofia! believe it or not I do understand how you feel right with lack of sleep. Myself I have always needed at least 8 hours and with 2 babies I have had very bad times. My daughter was doing same what Greta does until she was 6 months old. Then one night when we moved to a new apartment And I put her to sleep in own room, I was so tired in the night that I didn’t wake up to those usual noises that I had been waking up to. And as a result everybody “slept” whole complete night that night. Does Greta sleep in own room? I know it may sound cruel at the moment but sometimes it’s better for baby’s own peace and quality of sleep to get own space. With my son I was more persistent and just made him own room at 6 months of age as well and he liked it perfectly all right. At the moment the three year old wakes up every morning around 5 earlier and comes to my bed and even from that I feel exhausted. Remember my job involves calculations so I do need sleep to be concentrated and right now it’s a little distant idea. ;) everything will eventually normalize. Remember to get enough rest and own peace and time! It’s essential in motherhood. Hugs ❤️ Bambi
I have tried mannerheimin lastensuojeluliiton tassuttelu unikoulu. Nothing works and I can’t even make her stay in her own bed! I am not willing to have her cry hysterically for a long time. When I try to put her back down in her bed she becomes hysteric and I’m too tired to take the fight with her right now since I’m alone with her day and night…. I hope this will pass soon and I’m trying to stay positive :).
Täytyykin seurailla saatko tänne hyviä vinkkejä! Saman asian kanssa painitaan nimittäin meillekin. Välillä oli jo valoa tunnelin päässä, nyt taas nukutaan todella huonosti.. :( Tyttäremme on 11kk ja imetän. Äitiystäväni ovat pitäneet omille lapsilleen pistäytymisunikoulua ja huutounikoulua, mutta ne eivät sovi meille. Haluan mennä lapsentahtisesti ja niin, ettei tytär joudu missään vaihteessa tuntemaan itseään turvattomaksi tai hämmentyneeksi. Mutta kyllä tämänkin äidin voimat on välillä vähissä.. Uni on niin tärkeää!! Mutta kyllä se tästä vielä, jossain vaiheessa kouluiässä näitä neitejä ei saa millään sängystä ylös!! ;-)
Olen ihan samalla linjalla kanssasi. Minäkin imetän ja aijon imettää koska Greta on kokoajan painoseurannassa ja hyvin alipainonen :/. Kyllä tämä vielä tästä! Kohta me kaikki nukutaan taas ja siihen asti huikataan paljon kahvia ja käytetään reippaasti valokynää :D!
Moikka!
Onko Gretalla tulossa hampaita? Kuulostaisi ihan sille.
Itse annoin pahimmassa vaiheessa illalla Panadolia siihen kipuun ja lapsi saikin nukuttua paremmin.
Itkettämään en koskaan alkanut, siihen en olisi pystynyt koskaan. Siihen “kitinään” ja heräilyyn on aina jokin syy. Yksin jättäminen ja itkun kuuntelu ei ole vastaus. :)
Toivon sinulle jaksamista, se jo auttaa hieman kun tietää ettei ole yksin! ;)
En tiedä voi olla. Minäkin olen antanut panadoli, käyty lääkärissä ja kokeiltu tassuttelu unikoulua. Mikään ei auta joten uskon että on vain huono nukkumaan :/. En myöskään usko että yksin jättäminen ja itkettäminen on vastaus ja en halua antaa hänelle turvattoman tunteen. Ei voi muuta kun sinnitellä :)
Hei Sofia! Tilanteenne kuulostaa todella rankalta, voimia! Halusin tulla jakamaan oman kokemukseni poikani kanssa. Hän oli syntymästään asti huono nukahtaja, nukahti oikeastaan vain syliin ja rinnalle. Lisäksi heräili yöllä suht’ usein. Heräily ei kuitenkaan ollut niinkään ongelma, mutta se, että hän ei osannut itsekseen nukahtaa jälleen oli. Pidimme hänelle vähän alle puolen vuoden iässä ns. “lempeän unikoulun”. Tiedän, että unikoulut ovat syvästi paheksuttuja, enkä itsekään varsinaista huudattamis-koulua pitäisi ennenkuin viimeisenä keinona äärimmäisessä tilanteessa, mutta meille tämä oli oikea ratkaisu. Meillä on muitakin lapsia, ja elämäntilanne ei ole sellainen, että ehtii ja jaksaa olla 24h/vrk hyssyttämässä ja nukuttamassa yhtä lasta, siitä kärsii muut lapset. Lisäksi luin, että itse nukahtamisen oppiminen auttaa ja rauhoittaa oikeasti lastakin.
Idea on siis se, että lapsi laitetaan väsyneenä, mutta hereillä sänkyyn. Kun huuto alkaa, niin otetaan lapsi syliin vain siksi aikaa, että hän rauhoittuu, ja lasketaan takaisin petiin. Huuto alkaa monesti uudelleen jo laskemisvaiheessa, mutta sitten vain nostetaan uudelleen syliin. Kunnon huutoa edeltää yleensä sellainen kitinä, mitä voi yrittää rauhoittaa silittelemällä lasta, ja syliin vasta, kun oikeasti huutaa.
Alkuun syliin voi joutua nostelemaan todella paljon, kymmeniä kertoja, mutta ajan kanssa pitäisi helpottaa, ja lopulta lapsen pitäisi oppia nukahtamaan itse sänkyyn. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun lapsi yöllä heräilee, niin hän ei välttämättä ala itkemään (jos ei ole nälkä tms. hätä), vaan osaa nukahtaa uudelleen itse, jolloin yöheräilyt vähenee radikaalisti.
Tämä auttoi meillä uskomattoman nopeasti, alle viikossa, mutta siihen voi tietenkin lapsesta riippuen mennä kauemminkin. Tärkeintä on pysyä johdonmukaisena. Parasta olisi, jos isä voisi hoitaa “nukutukset”, kunnes lapsi oppii nukahtamaan, koska äiti tuoksuu maidolle, joka saattaa yllyttää itkua. Meillä lisäksi mies on paljon kylmähermoisempi, joten siinäkin mielessä oli hyvä, että hän pystyi hoitamaan sen (oli juuri kesäloma hänellä). En tiedä, onko tämä teillä mahdollista, ja kyllä äitikin voi sen hoitaa, mutta yleensä ajatellaan, että näin pääsee helpommalla. Tärkeitä juttuja siis:
1) Lapsi on hereillä sänkyyn laitettaessa (jos nukahtaa rinnalle, kannattaa yrittää vähän herätellä ennen petiin laittamista)
2) Lapsi nostetaan syliin vasta, kun oikeasti itkee ja lasketaan takaisin välittömästi kun rauhoittuu
3) Em. Kohtien noudattaminen johdonmukaisesti, kunnes lapsi oppii nukahtamaan.
4) Lasta EI OLE tarkoitus itkettää ollenkaan. Ns. kitinäitku ja hätäitku on erikseen.
5) Ensin pitää tietenkin varmistaa, että lapsella on muuten asiat kunnossa, eli nukkumisvaikeudet eivät johdu esim. allergioista tai refluksista.
Huh, mikä romaani tästä tuli! :D Oli vain pakko jakaa, koska muistan oikeasti, kuinka kuluttavaa ja raskasta tuo aika oli, ja kuinka järkyttävän paljon elämäni helpottui tämän johdosta! Voit laittaa sähköpostia, jos jäi jokin mietityttämään. :-) Me kun kerran tuo opeteltiin, niin poika on siitä asti nukkunut hyvin yöt, päiväunia ei ole koskaan nukkunut hyvin, mutta ei haittaa jos yöllä saa nukkua. Nyt on melkein 3-vuotias ja ei vaikuta traumatisoituneelta! ;D Tsemppiä!
hei, kiitos hyvistä vinkeistä! Olemme jo kokeilleet tuon tassuttelu unikoulun tuloksetta. En halua että Greta itkee hysteerisesti ja sitä hän tekee kun tuota yrittää. Ihan kun saisi paniikkikohtauksen! Kun raukottuu rinnalle ja yritttää laskea takaisin sänkyyn hän panikoi ja huutaa, potkii ja kiipee olkapäätä pitkin. En kestä sitä joten ei voi muuta kun sinnitellä ja tsempata. Olen yksin päivät ja yöt joten minullakaan ei ole voimia tunti tolkulla yrittää kouluttaa häntä uneen joka ilta. Tällä hetkellä!
Hei vielä! Ymmärrän täysin, tilanteet ja lapset ovat kaikki erilaisia, eikä tuo menetelmä varmasti toimi kaikille. Halusin vielä tulla kirjoittamaan, että olet upea nainen, ja Greta on todella onnen tyttö, kun on saanut noin kärsivällisen, lempeän ja huolehtivaisen äidin! Tilanteenne voi varmasti ihan yht’ äkkiäkin muuttua parempaan, ja voit sitten myöhemmin muistella millainen rautamamma olitkaan! <3 Paljon voimia sinulle Sofia!
Liputan Tuijan kommentille! Meillä myös kaksi lasta opetettu nukkumaan yöt läpeensä pehmeän unikoulun avulla. Tähän siis liittyy se, että samalla lopetetaan yöimetys. Sen vuoksi onkin parasta että isä hoitaa unikoulun eikä äiti nosta lasta maidontuoksuiseen syliin antamatta kuitenkaan maitoa… Meillä mies hoiti siis kumpienkin lasten yöheräilyt tällä kuvatulla menetelmällä, ja jo muutaman yön jälkeen tilanne oli kohentunut huomattavasti, ja viikon sisään jo nukkuivat kumpikin heräämättä lainkaan yöllä. Meillä lapset on olleet perhepedissä tai ainakin samassa huoneessa ennenkuin siirretty omaan huoneeseen ja sen jälkeen unikoulutettu.
Ensimmäinen lapsi nukahti aina rinnalle ja öisin heräili tunnin tai kahden välein, 5-7 kertaa yössä. Ensimmäisen kanssa tämän vielä jotenkin jaksaa, mutta toisen vauvan en antanut nukahtaa rinnalle laisinkaan. Eli kuten Tuija mainitsi, opetin nukahtamaan itsekseen. Eli vähän herätin jos nukahti rinnalle, ja laskin sitten nukkumaan sänkyyn jotta oppi itse nukahtamaan ilman rintaa. Tämä toinen vauva heräilikin öisin vain 1-3 kertaa syntymästään asti, joten vauva-aika oli huomattavasti helpompaa. Ja ne muutamatkin heräilyt jäi pois unikoulun myötä. Kummallekin lapselle tehtiin unikoulu/yöimetysten lopettaminen noin 9kk ikäisinä, jolloin söivät kiinteitä jo sen verran ettei tarvinnut pelätä että lapsi nälkäänsä itkisi yöllä.
Toivottavasti saat pikkuisen pian nukkumaan paremmin, on todella kuluttavaa kun ei saa nukkua kunnolla! Voimia, suklaata japaljon kahvia ;)
Kiitos kommentista! Vastasinkin jo Tuijalle. Paaaaaljon kahvia, suklaata ja valokynää :D
Heips! Itselläni kaksi pientä lasta, 4 v ja kohta 2v. Ovat aina olleet hyviä nukkumaan, satunnaisia öitä lukuunottamatta ( paitsi ollessaan kipeinä, silloin valvotaan luonnollisesti enemmän).
Hyviä vinkkejä olet saanut! Omat lapseni alkoivat nukkumaan täysiä öitä, kun laitoin heidät nukkumaan omiin huoneisiinsa ( tyttö vajaa vuoden ja poika 9kk ikäisenä). Silloin ei “pikku kitinät” herättäneet meitä vanhempia ja isompi itku sitten herätti meidät rauhoittelemaan tarvittaessa. NIinsanottuun”Itkettämiseen” en usko, vaan lapsi tarvitsee turvaa ja vanhempi sitä tuo esim. silittämällä tai rauhoittavalla äänellään.
Ajan kanssa varmasti helpottaa ja tyttäresi alkaa nukkumaan täysiä öitä!
Kiitos kauniista blogistasi :)
Vastasinkin aikaisempiin kommentteihin liittyen tuohon tassuttelu unikouluun. Toivottavasti nämä valvomiset päättyvät pian. Siihen asti sinnitellään kahvin voimin :).
Ihana kuva Sofia!!
Kiitos <3
Ensinnä kiitos todella kivasta blogista! Meillä on myös 5 kk ikäinen pikku tyttönen ja uniasiat ovat aika ajoin olleet pinnalla. Tähän asti kausittaisesti ovat unen pituudet menneet. Uskoisin, että aika helpolla olemme lopulta hänen kanssaan päässeet. Suosittelen kirjaa “Kuinka kasvattaa bébé” – vaikka lähinnä viihteellinen kertomus lapsen kasvatuksesta Ranskassa, antoi ainakin meille hyviä ajatuksia huumorilla maustettuna esimerkiksi uniasioista.
kiitos vinkistä ja tsemppiä myös teille <3
kaunis kaunotar& ihanan syksyinen kuva;)
<3
Tuo sattui eteeni kun selailin blogeja:)
http://kutri.net/blog/2014/02/kokemuksia-sairaalaunikoulusta/
Kiitos vinkistä :)
Kolmen ihanan poikalapsen äitinä tiedän, mitä väsymys on. Ensimmäinen lapsemme siirtyi monesta eri syystä pulloruokintaan 3kk iässä, hän heräsi alusta asti kaksi kertaa yössä ja 4kk iässä tassutin ns. ensimmäisen syötön pois. 9kk iässä tassuttelimme yösyönnin kokonaan pois ja siitä lähtien poika on nukkunut kuin unelma. Silloin ajattelin, että tämähän on helppoa ja “hei, vähänks ollaan hyviä!”. Vähänpä tiesin. Toinen poikamme on ollut alusta asti huono nukkuja ja nyt 3v 9kk iässä hänellä on ollut elämänsä aikana alle 20 yötä ilman minkäänlaista heräämistä. Voin sanoa, että kaiken olemme yrittäneet ja lopulta hyväksyneet, että meidän lapsi heräilee ja piste. Ensimmäisen lapsen kohdalla olin täysin huudattamisunikoulua vastaan, mutta toisen lapsen heräillessä kaikesta huolimatta noin 10-15 kertaa yössä olin valmis mihin vain. Nukahtaminen opetettiin niin että olimme hänen sängyn lähellä ja toimimme samoin kuin Tuija neuvoi. Lopulta hän oppi nukahtamaan itse ja yöheräämiset rauhoittuivat kahdesta kolmeen. Samalla jätimme syönnit ja tutin kokonaan pois (tutti piti myös heräämiskierrettä yllä, pyrimme riisumaan kaikki uniassosiaatiot pois unilelua lukuunottamatta) ja emme enää nostaneet häntä keskellä yötä viereemme, vaan toistimme mantraa “Nyt on yö, nyt nukutaan.” Nykyisin hän yrittää keksiä aika-ajoin mitä “hauskempia” puheenaiheita keskellä yötä tyyliin “Onko äiti nuo sinun valkoiset sisustustyynyt ostettu Ikesasta?” isoveljen kuorsatessa samassa huoneessa kuin tukki. :D
Kolmas poikamme on nyt 10kk ikäinen, 5-7kk ikä oli rauhatonta (tuolloin tuli kerralla 8 hammasta), 9kk iässä aloin systemaattisesti antamaan maitoa (imetän) vasta klo 05 jälkeen ja nopeasti hän alkoi nukkua klo 21-05 yhdellä hetken inahduksella (noin klo 01-02). Välillä hän on selvästi päättänyt saada tuolloin maitoa, mutta olen pysynyt lujana ja huuto on loppunut muutamassa minuutissa ja hän on nukahtanut itse. No, keskimmäinen vilkastuksemme pitää siitä huolen, että yöheräämisten määrä on kuitenkin vakio.
Pystytkö jättämään Gretaa yöksi isän kanssa? (Olisit poissa tyyliin klo 21-07) Meillä tällä hetkellä pelkkä äidin näkeminen herättää 10kk vanhassa pojassa niin paljon tunteita, aivan rauhallisesti ja iloisesti naurava lapsi muuttu äkäampiaiseksi minun tullessa esiin nurkan takaa. :D Tai antaa isän hoitaa yöt vaikka kolme yötä putkeen sun nukkuessa eri huoneessa tulpat korvissa? Arvostan miestäni taivaisiin hänen kärsivällisyydesta ja johdonmukaisuudesta meidän unikoulujen suhteen, isät rules!
Paljon voimia ja parempia öitä. <3
Heli ja kolme poikaa
Ps. Oletko tutustunut Unihiekkaa etsimässä-kirjaan? Siitä saimme apua keskimmäisen kanssa. Pidin kirjasta, koska siinä esiteltiin erilaisia unikouluja mitään sen kummemmin parjaamatta tai toimivimmaksi nostamatta.
Uskon myös että jotkut lapset vaan nukkuvat huonommin kuin toiset. Niin se vaan on. Pääasia on kuitenkin että tyttö on iloinen, aktiivinen ja kehittyy. Nautin olla hänen kanssaan ja jaksan olla rauhallinen ja hyväntuulinen päivisin kun olen hänen kanssaan. Olen yksin päivät ja yöt joten tällä hetkellä isä ei pysty auttamaan valitettavasti. Me sinnitellään ja tsempataa:). Voimia ja jaksamista teille<3!
Niin siis tämä kolmas poikamme huikkaa maitoa tuossa viiden-kuuden maissa ja jatkaa unia 07-07.30 saakka. Hän ei siis herää viideltä (tiedän, että monessa lapsiperheessä herätään…). <3
Hei Sofia,
Odotamme mieheni kanssa esikoista ja kaikki vauvoihin liittyvät asiat alkavat viikko viikolta tulla ajankohtaisemmiksi, kun laskettu aika lähestyy parin kuukauden päästä. Yöheräilyistä emme vielä tiedä mitään, mutta olen ymmärtänyt että hyvin todennäköisesti niitä on meilläkin edessä. Mieheni kertoi minulle hänen perhetutun yrityksestä, joka liittyy juurikin näihin vauvojen ja lasten univaikeuksiin. En voi omakohtaisesti suositella (kun ei tosiaan vielä ole kokemusta, enkä ole henk.koht Liisaa tavannut), mutta ajattelin vinkata, jos tästä olisi teille apua. http://unijuna.fi/ .
Mukavaa syksyä ! Blogisi on upea :)
Moikka!
Oletko ottanut itsellesi vapaa-aikaa esimerkiksi käynyt jossain rentoutumassa? Siitä voisi olla hyötyä jos olet uupunut:)
Ottaisit tyttärellesi lapsenvahdin siksi aikaa ja saisit itse rentoutua.
En ole vielä ottanut sellaista vapaata että olisin lähtenyt rentoutumaan. PITÄISI! On niin paljon asioita mitä pitää tehdä kun olen ilman vauvaa että ei jää hirveästi aikaa löhöilyyn. Tähän pitää tehdä muutos joten nyt alan suunnttelemaan spa päivää :D.