don’t cry over spilled milk
I never watch the news. I never read news and I try to at least stay away from getting in contact with news first thing in the morning. This is a choice I’ve taken. Not the most popular or appreciated lifestyle at the university I’m studying at, but something that is nothing less than life changing for me. I know I can’t escape the news and I of course want to know what’s going on. I also know they will come to me sooner or later.
What I find disturbing about the news is what they choose to feature and expose. I am the kind of person who believe in the power of the mind, visualizing, working on ourselves from within and so on. I believe attitude can change a life and that attitude towards life can be practiced. I know for a fact how I work myself. No one has a friction free life, but how we choose to tackle those bumps is what matters. I believe that positivity is contagious and that negativity attract and generates more negativity.
Why do the news always choose to inform us on all the negative, scary, sad and terrible things going on when there is so much good in the world. So many beautiful things happen every day. People do good things for one another, businesses become successful and wonderful inventions are created. I want to read more about that. I want to see more of how far mankind has taken us and feel hopeful about the future.
Do I want to turn the blindside towards reality and live in a pink bubble? No I don’t. I just don’t believe that exposing and in worst case binging in world crises will make me a better person. I get worried, sad and angry which in turn will affect my mood which affect the people around me and what I put out there. I want to believe that trying to be positive will make me a better person, a kinder friend and person to be around. Most importantly my actions become my children’s role model. I believe that what my children see will affect them and I want to bring up people with an open mind and kind heart, hoping they will adapt and recycle.
Pictures by Janita Autio
3 Comments
Allekirjoittan kaiken mitä sanoit ja olen itse yrittänyt selittää läheisilleni ja muille miksi en seuraa uutisia. En välinpitämättömyyttäni, en vain yksinkertaisesti usko että asioiden liotsominen ja niiden kauhisteleminen auttaa maailman ongelmia. En myöskään usko että meidät on tarkoitettu sisäistämään kaikkea sitä informaatiota mitä media meille tarjoaa. Haluan olla selektiviinen kuuttamani informaation suhteen.
Tärkeämpää kuin olla perillä jokaisesta maailman tapahtumasta on yksilöiden hyvinvointi. Terrorismi ynnä muut ongelmathan lähtevät siitä että yksilöt voivat huonosti. Tahdon siis työlläni, läsnäolollani ja elämälläni ylipäätään pyrkiä saamaan sekä itseni että mahdollisimman monen muun voimaan hyvin. xxx
Olen samaa mieltä kanssasi. Kaikki lähtee yksilöistä, joten on niin tärkeää että yksilöiden hyvinvointia huomioidaan, hoidetaan ja autetaan. Siksi yritän itse ainakin pitää huomen siitä, että toimim minulle ja perheelleni patjaimmalla tavalla. Me voimme ainakin tehdä parhaamme tulevan sukupolven eteen. ❤️
Mielenkiintoinen ja valitettavan ajankohtainen aihe (ottaen huomioon viimeaikaiset uutiset)… Olen itsekin miettinyt näitä asioita paljonkin. Olen ollut nuoresta asti kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja lukenut paljon sekä kotimaisia että ulkomaisia sanomalehtiä ja uutissivustoja. Olen kuitenkin luonteeltani tunteellinen ja herkkä, ja toisinaan olen itkenyt lukiessani uutisia, koska ne järkyttävät minua niin pahasti. Nykyään teenkin usein niin, että seuraan järkyttävistä tapahtumista kertovaa uutisointia ainoastaan otsikkotasolla – jos huomaan liian järkyttävältä vaikuttavan otsikon, niin jätän useimmiten jutun kokonaan lukematta. En missään nimessä halua sulkea silmiäni maailman ongelmilta ja elää “kuplassa”, mutta toisaalta pitää paikkansa, että ketään hätää kärsivää ei yhtään hyödytä se, jos minä luen ahdistavia uutisia ja itken yksin kotona. Mielestäni myös etenkin tietynlaisen median tapa uutisoida kauheuksista (erityisesti erilaiset rikokset) on toisinaan aika kyseenalaista ja minusta tuntuu pahalta, että tuollaisilla asioilla “revitellään” mediassa. Lisäksi tietyntyyppisissä rikoksissahan julkisuus ja pelon lietsonta on juuri se asia, mitä rikoksentekijät saattavat teoillaan tavoitella, ja tästä syystä olisikin parempi jos ihmiset keskittyisivät elämään normaalia elämäänsä ja keskittyisivät siihen hyvään, mitä maailmassa on. Näistä syistä pyrin lukemaan uutisia siinä laajuudessa, mikä tuntuu itsestä hyvältä ja yritän olla omassa arjessani positiivinen ja elämästä nauttiva ihminen ja tekemään pieniä hyviä tekoja (esimerkiksi lahjoittamalla rahaa hyväntekeväisyyteen ja olemaan ylipäänsä mukava kaikille ihmisille, ketä satunkin tapaamaan).